Lähtölaskenta on alkanut. Joka kevät kymmenet tuhannet nuoret valmistautuvat elämänsä henkiseen koitokseen. Abiturientit ovat jo siirtyneet koeviikkojen ja haikeiden jäähyväisten saattelemana katselemaan kouluelämäänsä ihan toisin silmin.

 

Maratonjuoksuun treenataan vähintään puoli vuotta ennen kisaa. Juostaan pitempiä ja lyhyempiä lenkkejä ja mittaillaan sykettä ja kestävyyskuntoa. Opetellaan syömään ja juomaan oikein ja haetaan myös vertaistukea. Suorituksen on osuttava nappiin, jotta maaliviivan pystyy edes ylittämään. Tuohon piirun yli 42 kilometrin matkaan mahtuu monia vaiheita. Isoa iloa, piinaavaa väsymystä ja valtavaa voitontahtoa. Ja jokainen, joka on tuon maaliviivan ylittänyt itseään rikkomatta, on voittaja. Tunne on uskomaton!

Megaoivallus saunanlauteilla

Eräänä iltana saunanlauteilla istuskellessani oivalsin, että ylioppilaskirjoituksissa on kyse 42 päivän mittaisesta henkisestä ja fyysisestä koettelemuksesta. Ylioppilaskirjoitukset ovat henkinen maraton, johon olisi hyvä valmistautua niin fyysisesti kuin henkisesti. Pään on kestettävä sekä luku-urakka että itse kokeet. Aivot käyvät kuumana, jos ne eivät saa oikeanlaista ravintoa, lepoa, liikuntaa sekä rentoutumista ennen pitkiä ja painostavia kokeita, jossa otetaan niin tytöistä kuin pojista mittaa.

Jos pää pettää tai keho ei kestä, moni kokee itsensä luuseriksi ja pelkää, että elämä sulkee mahdollisuudet onneen ja jatko-opintoihin. Teini-ikäinen on vielä lapsi aikuisen ruumiissa ja kantaa monta kertaa sekä sukunsa että omien vanhempiensa odotuksia selkärepussaan. Monille koulumenestys on kaikenlaisen pärjäämisen mittari ja hyvän tytön tai pojan leima.

Tiedän, että kotijoukoilta vaaditaan myös erityistä pinnaa ja kärsivällisyyttä sekä oikeanlaista tukea henkistä maratoniaan suorittavalle nuorelle. Nuori ei hyödy yhtikäs mitään vanhempien hermoilusta ja hampaiden kiristelystä. Muisti ei pelaa eikä pää toimi yhtään paremmin, jos kotona nuoren harteille asetellaan jo maratonin alkuvaiheissa juristin tai lääkärin viittaa.

KELLO JA KIRJAPINO

Kaikille abeille ja yliopistoon pyrkiville

Omat lapseni ovat tuon henkisen myllytyksen jo käyneet läpi ja nyt seuraan siskon tyttöni valmistautumista elämänsä urakkaan. Saunaoivalluksestani hyötyivät tyttäreni, ja nyt haluan jakaa aivotutkimuksiin pohjautuvaa osaamistani myös tuhansille muille abeille ja heidän vanhemmilleen. Ohjeistani ja vinkeistäni on hyötyä myös kaikille niille nuorille, jotka pyrkivät opiskelemaan joko yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin.

Moni abi nimittäin jatkaa tämän kevään kuluessa vielä vähintään toiselle henkiselle maratonille janotessaan opiskelupaikkaa korkeammissa opinahjoissa. Aivot ovat tässä luku-urakoinnissa todella kovilla. Lukemisesta ei ole mitään hyötyä, jos ei muista mitä lukee. Jos väsyttää, pää on takkuinen ja verensokeri heittelee missä sattuu. Jos istuu liikaa ja liikkuu liian vähän. Ja ennen kaikkea jos ei pidä taukoja, nuku ja rentoudu. Kaikkein suurin harhaluulo on nimittäin se, että vain kirjastossa aamusta iltaan lukeneet pärjäävät ylioppilas- ja pääsykokeissa.

Palautuminen on kaiken a ja o. Lukeminen on opiskelijan työtä ja etenkin mieltä kuormittavasta työstä on tärkeää palautua ennen seuraavaa päivää. Aivotutkija Minna Huotilainen pitää värittämistä hyvänä keinona palautumiseen. Mieltä palauttavassa toiminnassa on tärkeää olla joku fyysinen elementti, joka ei ole liian vaativaa. Värittäminen on riittävän helppoa tekemistä. Värittämisen rytminen liike saa aikaan sen, että syke ja hengitys hidastuvat ja mieli saa kaipaamansa lepohetken. Värittäminen huoltaa ja hellii aivoja samanaikaisesti.

Avocados isolated on a white background

Sokeri sabotoi suoritusta

Moni teini-ikäinen ajattelee, että koska lukeminen on raskasta ja kuuden viikon putki on pitkä, on oikeus ja kohtuus syödä kilokaupalla herkkuja: irtokarkkeja, rähmämunkkeja, hampurilaisia ja pizzoja. Istua kirjastossa cokiksen ja energiajuomien kanssa ja hakea väsymyspiikin iskiessä taas lisää sokeria oloa kohentamaan.

Jotta henkisestä maratonista selviää helpommalla, vähemmän ahdistuneena ja uupuneena, on tärkeää kiinnittää aivan ensimmäiseksi huomiota siihen mitä suuhunsa laittaa. Aivot eivät toimi moitteettomasti sokerilla ja roskaruualla. Jos maha kipristelee jännityksestä, stressistä ja liiallisesta sokerista, eivät aivotkaan toimi kunnolla, sillä aivoilla ja suolistolla on suora yhteys. Sokeri suorastaan sabotoi suoritusta.

Koska aivot tarvitsevat normaalitilanteessakin paljon energiaa, ja käyttävät 25 prosenttia kaikesta nauttimastamme ruuasta, henkiselle maratonille treenatessa aivot kaipaavat entistäkin enemmän hyvälaatuista ravintoa. Siksi ruokavalioon on syytä satsata tulevien viikkojen aikana.

Tässä täsmävinkkejä koitokseen:

• Ryhdy kuuden viikon karkki-, pulla- ja sokerilakkoon. Sokeri saa verensokerin heittelemään, väsyttää ja tekee aivoille hallaa.

• Syö joka päivä hyvälaatuista kasvirasvaa: avokadoa, kylmäpuristettua oliiviöljyä tai kookosöljyä. Puolikas avokado päivittäin smoothiessa, leivän päällä tai tahnana tekee aivolle ja sydämelle hyvää.

• Nauti rasvaista kalaa tai kalaöljykapseleita.

• Vältä perunaa päivällä, jos haluat pysyä lounaan jälkeen vireänä ja hereillä. (Peruna nostaa verensokerin pilviin ja kun se kohta romahtaa, väsymys iskee kuin lekalla lyöden.)

• Juo vähintään 1,5-2 litraa vettä päivässä. Aivot tarvitsevat vettä toimiakseen kunnolla.

• Unohda valkoinen vehnä ja pasta. Valkoinen vehnä voi aiheuttaa aivosumua, joka estää oppia menemästä perille.

• Nauti kourallinen luomumanteleita tai pähkinöitä joka päivä. Aivot rakastavat pähkinöiden rasvaa.

• Juo vihreää teetä tai kohtuullisesti luomukahvia.

• Unohda kokonaan energiajuomat, sillä niissä ei ole mitään aivojen hyvinvointia eikä muistia edistävää.

• Heitä hyvästit myös limsoille. Niissä on pelkkää sokeria ja lisäaineita.

• Syö paljon vihreää, pinaattia, nokkosta, kaaleja

• Kananmuna on loistoruokaa aivoille, syö monta kertaa viikossa.

• Nauti joka päivä vähintään 2 dl mustikoita. Mustikoiden antosyaani vilkastuttaa aivojen verenkiertoa ja virkistää muistia.

• Herkuksi aivoille tummaa suklaata tai raakasuklaata. Kaakao nimittäin tekee hyvää aivoille ja kohentaa myös mielialaa (suklaan kaakaopitoisuuden on oltava kuitenkin vähintään 70%)

 

Käytä valmentautumisen aikana kuuriluontoisesti seuraavia aivobuustereita:

• Ruusujuuri (helpottaa stressioireita ja ahdistusta, kohottaa mielialaa)

• Nokkonen (täydellinen terveyden vaalija, joka tekee hyvää verenkierrolle, sydämelle, luustolle yms. Lisää energiaa ja virkistää!)

• Fosfolipidit (tuoteniminä mm. Neuroway, Neuroglandin, edistävät oppimista ja keskittymiskykyä, virkistävät muistia ja helpottavat stressioireita)

• B12-vitamiini (stressi verottaa tätä vitamiinia, joka on elintärkeää muistin toiminnan kannalta)

Tärkeitä yleisohjeita:

• Kun ryhdyt lukemaan, laita kännykkä tai älypuhelin lentotilaan ja lue enintään 1,5 tuntia yhteen putkeen. Se on maksimiaika, jonka pystyt lukemaan keskittyneesti. Sen jälkeen pidä vähintään 10 minuutin tauko. Nouse tuolista, venyttele, tarkista halutessasi kännykän viestit, juo vettä, syö vaikka pähkinöitä tai piipahda happihyppelyllä ulkona.

• Pahinta mitä voit tehdä on pitää älypuhelinta päällä, surffailla ja chattailla kavereiden kanssa samalla kun koetat lukea. Aivotutkijoiden mukaan jokaisen keskeytyksen jälkeen kestää 20 minuuttia palata työn alla olevaan asiaan, joten älypuhelimen räplääminen tai vain sen seuraaminen on todellista lukemisen sabotointia.

• Liiku joka päivä vähintään 30 minuuttia, niin että syke nousee. Näin aivojen verenkierto vilkastuu, muisti pelaa kirkkaammin ja mieliala kohenee.

• Vaali unta ja nuku vähintään 7-8 tuntia yössä luku-urakan aikana. Kunnon yöuni on edellytys päivällä luetun tiedon tallentumiselle pitkäkestoiseen muistiin.

• Muista nauraa joka päivä ja pitää hauskaa, tapaa kavereita silmitysten ja irrottaudu lukuputkesta. 8 tuntia keskittynyttä lukemista päivässä riittää!

• Pidä vähintään yksi vapaa päivä viikossa luku-urakan aikana, jolloin pääset irti lukemisesta ja paineista. Nauti, liiku, tee ihan jotain muuta ja puhu jostain muusta kuin tulevista kokeista.

 

Tulevien viikkojen aikana myös vanhemmuus punnitaan, samoin kyky sitoutua yhdessä nuoren kanssa henkisen maratonin kunnialla suorittamiseen. Meille aikuisillekaan ei ole pahasta ryhtyä kuuden viikon ajaksi täsmähoitamaan aivojamme. Näin mekin jaksamme paremmin. Kotona ovet paukkuvat vähemmän eikä pinna ole niin kireällä.

Teksti: Raija Kivimetsä

 

Lisätietoja aivojen hyvinvoinnista ja aivoterveydestä löydät Parasta aivoillesi -kirjasta

”Kirja kannustaa ihmisiä ja antaa hyviä työkaluja aivojen hoitamiseen. Voin suositella kirjaa kaikille.”
Aivotutkija, neurologi, LT Merja Hallikainen, Itä-Suomen yliopisto –

 

Pin It on Pinterest

Share This